07.03.2022

Tutkimuksen mukaan kosteudella on ilmanvaihdon ohella merkitystä

Hiljattain julkaistu Yhdysvaltojen Oregonin yliopiston tutkimus¹ osoittaa, että ilmanvaihdon, suodatuksen ja kosteuden avulla voidaan tehokkaasti vähentää ilmassa leviäviä SARS-CoV-2 -virushiukkasia. Tutkimuksessa yksitoista korona-positiivista koehenkilöä teki kolmen päivän aikana erilaisia tehtäviä valvotuissa tiloissa. Ilmanvaihdon, -suodatuksen ja -kosteuden tasoa muutettiin tutkimusjakson aikana ja virushiukkasten määrää hengitysilmassa ja pinnoilla seurattiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että ilmanvaihdon ja -suodatuksen parantaminen vähensi merkittävästi SARS-CoV-2-virushiukkasten määrää sekä hengitysilmassa että pinnoilla. Kun ilmankosteuden määrää nostettiin, virusten määrä hengitysilmassa väheni puoleen mutta pinnoilla olevien virusten määrä lisääntyi.

Condairin Pohjois-Euroopan myyntijohtaja Tony Fleming kommentoi: "Tutkimus on merkittävä, koska tämä on ensimmäinen kerta, kun voidaan osoittaa miten ilmankäsittelystrategialla voidaan vaikuttaa korona-viruksen leviämiseen fyysisessä ympäristössä, eikä tietokonemallinnuksen avulla. Tulosten perusteella oli oikeutettua, että viranomaiset painottivat ilmanvaihdon tärkeyttä, mutta ne kertovat myös siitä, että julkisia tiloja tulisi kostuttaa paremmin. Viranomaisilta ei ole saatu tarpeeksi ohjausta kostuttamisen suhteen. Hiljattain päivitetty Iso-Britannian rakennussäännös Building Regs Part F jätti kokonaan huomioimatta tärkeät aiheet: alhainen sisäilman kosteus sekä terveyshyödyt jotka keskitason (40–60%) suhteellinen kosteus tuo.”

"Kyseisen tutkimuksen mukaan sisäilman kosteuden nostaminen sai virushiukkasten määrän puoliintumaan hengitysilmassa ja lisääntymään pinnoilla. Tämä osoittaa selkeästi, että kosteuden rooli on tärkeä kun halutaan määrittää, kuinka kauan virushiukkaset hengitysilmassa leijuvat. Ihmistoiminnasta aiheutuvat aerosolit “kelluvat” kuivassa ilmassa pidempään. On jo aiemmin osoitettu, että koronavirus tarttuu parhaiten ilmateitse. Näin olisi sairaaloiden, toimistojen ja koulujen kaltaisten paikkojen kostutus erittäin käytännöllinen tapa vähentää ilmateitse leviävien ristiintartuntojen riskiä”, jatkaa Fleming.

Dr. Van Den Wymelenberg, arkkitehtuurin professori ja Oregonin yliopiston “the Institute for Health in the Built Environment” -osaston johtaja sekä yksi tutkimuksen laatijoista, kommentoi: "Sisätiloissa ei yleensä tehdä varta vasten kostutusta, koska se on kallista tai hankala toteuttaa. Mielestäni sen käyttöä tulisi kuitenkin harkita, koska niin voidaan edesauttaa virushiukkasten kertymää, kuten tästä tutkimuksesta käy ilmi. Kostutus auttaa myös ihmiskehon luonnollisia puolustusmekanismeja vähentämällä limakalvojen kuivumista."

Tutkimuksessa todettiin lisäksi, että virushiukkasten määrä hengitysilmassa ei ollut kovinkaan erilainen 1,2 metrin etäisyydellä tartunnan saaneesta koehenkilöstä verrattuna 3,3 metrin etäisyydellä olevaan. Tämä tulos kyseenalaistaa sen oliko yhden tai kahden metrin sosiaalisen etäisyyden pitämisestä (social distancing) hyötyä.

1) Parhizkar et al. 2022, Quantifying Environmental Mitigation of Aerosol Viral Load in a Controlled Chamber With Participants Diagnosed With Coronavirus Disease 2019. https://doi.org/10.1093/cid/ciac006.